Kontulan juoksuhaudat ja Kiinalaispuisto

Vuonna 1915 tehtiin muutakin mielenkiintoista kuin aloitettiin Forssan katedraalimaisen kirkon rakentaminen.

Forssan kirkon rakentamisen (1915-1917) ja käyttöönoton (1918) ajoitus on traaginen ja mielenkiintoinen, siitä piti kirjoittamani mutta jääköön myöhemmäksi, ajatus näet karkasi Kontulaan ja yhteen syyskuussa ilmestyvän albumini Tilulilumies biiseistä (Kiinalaispuisto). Kertoilen siinä vuoden 1915 tapahtumista ”Kontulassa”. Siis tulevassa Kontulassa.

Vuonna 1915 rakennettiin jykevähkö puolustuslinja eli juoksuhautavyöhyke Helsingin ympärille. Koko Venäjänmaan Keisari Nikolai II ajatteli imperiumin Euroopan puoleisen osan luoteiskulman puolustusta – tai hänen kabinettinsa ajatteli. Merkillepantavaa on mys se, kuka ei ollut näitä asioita enää ajattelemassa.

Niiden diabolisten ”onnenkantamoisten” joukkoon, joita Venäjän ja muun Euroopan kohtaloon 1900-luvun parina ensimmäisenä vuosikymmenenä paljon mahtui, oli myös pääministeri Pjotr Stolypinin salamurha vuonna 1911. Stopypin oli, kaikesta kylmyydestään ja epädemokraattisuudestaan huolimatta, niitä ainoita valtiomiestason reaalipoliitikkoja, joilla olisi ollut kykyä estää bolsevikkien voittokulku.

NIkolai II ei ainakaan historioitsija Orlando Figesin mukaan kovin kummoisia juurikaan ajatellut. Mutta joku nyt kuitenkin mitä ilmeisimmin ajatteli sodan ulottuvan Suuriruhtinaskuntaan, joten varustuksia tarvittiin.

Orlando Figes kertoo ainutlaatuisessa Venäjän vallankumouksen historiikissaan (A People’s Tragedy: Russian Revolution 1891–1924, London: Jonathan Cape, 1996), kuinka karmea tuuri meillä on ollut. NIkolai II sattuu olemaan onnettomin, keskinkertaisin, epämotivoitunein ja kaiken kaikkiaan yksivaltiaaksi eräs kaikkien aikojen epäsopivimmista henkilöistä. Ja juuri hän oli perinnöllisenä itsevaltiaana saumassa, jossa olisi ilman muuta tarvittu poikkeuksellisen taitavaa yksinvaltiasta.

Tarvittu naista, huomaan ajattelevani. Ensimmäiset kolme mieleen tulevaa Nikolai kakkosen korvaajaa ovat nimittäin Elisabet I, Victoria ja Katariina Suuri. Nikolain hirvittävä epäsopivuus tehtäväänsä vaikutti muun ohella siihen, että enemmistöksi itseään kutsuva häikäilemätön vähemmistö sai lokakuussa / marraskuussa vuonna 1917 kaapattua, pidettyä ja vakiinnutettua valtansa.

Kiinalaispuisto -biisiin ylläoleva liittyy sikäli, että olin jostakin biisin tekoaikana saanut päähäni, että NIkolai II:lla olisi insinööriupseerin koulutus. Edelleen luulen, että tässä on jokin todellisuuspohja joka on peräisin mainitusta Figesin opuksesta, pitäisi viitsiä tarkistaa.

Wikipediassa tai muissa ääriluotettavissa lähteissä ei kuitenkaan mainitä NIkolain insinööriupseerin koulutuksesta mitään joten piru tietää mitä lienen miettinyt.

Biisissä päädyn kuintenkin kutsumaan Nikkeä ikävästi ”lahjattomaksi ja keskinkertaiseksi insinööriksi”. Ilkeätähän se on, mutta kun tämän herran negatiivisilla ominaisuuksilla oli niin ikävät seuraukset, niin rohkenin moiseen. Tästä on moni kuulija vetänyt keikoilla nykypäivään tiettyjä assosiaatioita. En ole niitä lennosta korjaillut.

Helsingin vuonna 1915 rakennetun juoksuhautavyöhykkeen itäpää sijaitsee aivan nykyisen Kontulankaari 24:n talojen takana. 1970-luvulla osoite oli vielä Kontilankaari 14 ja haudat olivat heti kakkos- ja kolmostalojen takaa alkavan metsän keskellä. Metsä ulottui vielä tuolloin yhtenäisenä Lahden moottoritien reunaan asti, matka oli penskoille pitkä ja luvaton.

Olin kymmenvuotias kun muutin Kontulakaari 14:aan, joten juoksuhaudoissa ensin kaiketi leikittiin. Pois muutin parikymppisenä, siinä välillä haudoissa oli tehty kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Erityisesti päihteiden käytön opetteluun ja niiden käytössä harjaantumiseen mutkitteleva, syvä betoninen juoksuhauta, sekä läheinen i-luola (nimi tulee luolan umpikujamuodosta) oli optimaalinen: betoniin oli valettu istumiseen sopivia ulokkeita – aikuisia ja muita viholiisia pääsi hyvin pakoon, kilometritolkulla molempiin suuntiin.

Bookmark the permalink.

Vastaa