Kategoriat
filosofia työnohjaus työyhteisöt

Vänrikki Koskelasta kimpoaa paha pois?

action aim ancient architecture
Photo by icon0.com on Pexels.com

Terapeuttikoulun lopputyötä valmistellessa tuli vastaan vänrikkikoskelalainen johtamiskäsitys, jota on paljon ylistelty. Filosofian Akatemiassa kolmannen elokuvaversion ilmestymisen aikoihin vuonna 2017 julkaistusta Reima Launosen blogissa kehuminen jatkuu entisillä linjoilla. Kritisoijin viitataan sanomalla, että Koskelaa on syytetty vastuunpakoilusta. Tätä ei Launonen allekirjoita, enkä kyllä minäkään sellaisenaan. (edit: lisää kriittisiä äänenpainoja löytyy melko kevyellä googletuksella, esim Johtajat ilman rajoja -blogissa ja mtv3:n sivuilla.)

Puhuisin mieluummin projektion pakoilusta, tai johtajuuteen kuuluvan projektiopinnaksi suostumisen pakoilusta. Ajatus liittyy myös nykyisin vähän kaikkialta esiin nousevaan ”huonoon johtamiseen”. Uskon – ja kokemustakin on – että johtajuutta on niin hyvää kuin huonoa.

Usein johtaminen tahtoo alaisen mielessä kääntyä melko selkeästi jommaksi kummaksi: esihenkilö on joko aivan ihana tai ihan hirveä. Näin se on minunkin kohdallani ollut moneen otteeseen. Mutta kun ne molemmat johtajat – ihanat ja hirveät – ovat fantasioita, ei niitä ole olemassa.

Koskelan suhdetta miehiinsä leimasi toveruus, myötäeläminen, edestä johtaminen, esimerkin näyttäminen. Johtajan yksi olennainen tehtävä näissä tärkeistä ulottuvuuksista puuttuu: tarjota vastaanottaja pahalle ololle, container, jos käytetään Wilfred Bionin käsitteitä. Syntipukki, jos käytetään arkisempaa halkipoikkipinoon-kieltä.

Container, tai säiliöfunktio, ei tarkoita sitä mitä Koskela tekee: hän ei varsinaisesti ota vastaan pahaa oloa, vaan paha olo kimpoaa hänestä toisaalle ja yläviistoon, kuin pst-kiväärin ammus Klim Voroshilov -panssarivaunun luiskaotsaisesta tykkitornista Louhimiehen Tuntemattomassa.

Paha olo kimpoaa ylempiin johtoportaisiin ja systeemiin – siellä on jokin Iso Paha, joka tekee mahdolliseksi everstikarjulat, ja vähän naurettavan oloiset sarastiet ja ”kenttähuoriensa” kanssa marssijoiden kiusana ajelevat kenraalit.

Aina kun mielen taustalla alkaa huljumaan jokin persoonattomaksi etääntynyt Pahuus (tai Hyvyys), niin todellisuutta jäsentävä fiktio elämästä on päässyt luiskahtamaan vahingollisessa määrin fantasian puolelle.

Esimiehen tehtävänä olisi edistää sitä, että fantasia (jota todellisuuden jäsentynyt näkeminen aina enemmän tai vähemmän on) pysyy aisoissa, ja alaisten joukko kestää siedettävässä määrin epävarmuutta eli sitä, että on olemassa ihmisiä tai muita objekteja, joissa on yhtaikaisesti sekä hyviä että huonoja puolia – jotka ovat enemmän tai vähemmän ennalta arvaamattomia, joista ei oikeasti oikein tiedä. Ja silti on elettävä.

Tätä kaikkea vänrikkikoskela estää, ja on siinä mielessä epäsuotuisa esihenkilö.

Kategoriat
sekalaista

Annus Horribilis?

Englannin kuningatar muistaakseni nimitti aikanaan Dianan kuolinvuotta latinaksi sanaparilla kauhea vuosi. Kauhean siitä hänelle teki se, että tapahtui kaikenlaista muutakin kuningashuoneen kannalta loukkaavaa, vaivaannuttavaa ja niin edelleen.

Tuli tuo termi mieleen kun pohdin loppumassa olevaa vuotta.

Työnohjauksissa ja muuallakin on tullut esiin vastakohtien vuosi: koronapandemia on joko ollut aivan hirveä kokemus tai elämää helpottava kokemus, varsinkin keväällä, syksyllä tähän on jo paljolti totuttu.

Tasan ei käy onnen lahjat.

Eilen oli uutisissa tai jossain, kuinka perhe asuu kelohonkamökissä lapissa, ja koko perhe käy koulua ja töitä etänä ja kaikki on jotenkin niin hyvin siksikin ”kun on lunta ja valoa eikä olla siellä etelässä pimeyden keskellä”. Hyvä niin tuon perheen kannalta. Mietin vain, mitä funtsaavat etelän hoitotyöntekijät perheineen, kun töihin on vain mentävä oli mikä rutto hyvänsä, ja päättäjät pohtivat taas valmiuslakia. Esimerkiksi Helsingin sotessa on tiedossa laaja lomakielto ensi kevääksi Apotti-tietojärjestelmän käyttöönoton vuoksi. Jos sen päälle tulisivat valmiuslain pakkotyöt, niin on vaikea edes kuvitella sitä vitutuksen määrää.

Itse olen pärjännyt yllättävän hyvin. Kokopäivätoimisen yrittäjyyden aloittamiseen liittyvät kipuilut kärsin pääosin jo viime vuoden jälkipuoliskolla. Nyt oli oikeasti kestämistä vain toukokuussa, kun kaikki ryhmätyönohjaukset piti yhtäkkiä vetää etänä – ne kaikki mitä maaliskuusta lähtien nyt ylipäätään oli. Liikevaihdosta katosi koronan vuoksi koko vuoden mittaan noin 30 prosenttia – minun kohdallani se ei merkinnyt kriisin tapaistakaan. Menot kun ovat pienet ja harrastukset halpoja. Etätyönohjauksiin ja etävälineiden käyttämiseen olen jo syksyn mittaan tottunut kuten niin moni muukin.

Kategoriat
musiikki

His Bobness ”sings” again

Bob Dylan julkaisi nyt sitten, eilisiltana, tähänastisen uransa pisimmän biisin. Seitsemenätoista minuuttia Walt Whitmanmaista runoa, ehkä tätä voi hiphopin leventämässä muotokielessä kutsua lauluksi. Eeppinen runoelma pikemminkin. Täältä löytyy.

Shoot him while he runs, boy. Shoot him while you can
See if you can shoot the invisible man
Goodbye, Charlie. Goodbye, Uncle Sam
Frankly, Miss Scarlett, I don’t give a damn

Kategoriat
Teatteri Kultsa

Elvis saapuu Sörkkaan

Tammikuussa Teatteri Kultsassa nähdään Lee Hallin kirjoittama musta komedia Elviksen keittiö. Tarinassa epätavallisen perheen muodostavat anorektinen äiti, pakonomaiseen ruoanlaittoon tunteensa kanavoiva teinityttö, halvaantunut Elvis-imitaattori sekä perheen kuviot sotkeva nuori rakastaja. 

Suomessa Elviksen keittiötä on esitetty Tampereella, Jyväskylässä ja Kotkassa. Teatteri Kultsan toteutuksena se nähdään ensimmäistä kertaa Helsingissä

Ennakkotietoja tulkiten vaikuttaa siltä, että lavalla nähdään myös koulutettu kilpikonna?

Esitykset 11.1.- 15.2.2020

Liput ennakkoon 15 / 12 €, ovelta 17 / 14 €

Kategoriat
sekalaista

Ulkoasu muuttui (taas?)

En oikein tiedä, mikä on oikea tahti muutella www-sivujen ulkoasua. En tosin tiedä tai ymmärrä viestinnästä ja markkinoinnista muutenkaan tarpeeksi.

WordPressin vuotuisen uutuusteeman laitan tänne leivänansaitsemispuolelle kuitenkin – visuuaalista profiilia tuntuu nyt ihan ookoolta madaltaa siitä mitä WP:n Twenty-nineteen tarjosi.

Musiikilliset toimet kuvataan edelleen visuaalisemmin: musa.vesasalmi.net.