Kategoria: filosofia

  • Kieli toiminnan muotona

    Bion: ”Sen sijaan, että kehittäisi (yhteistä) kieltä ajattelun välineenä, käyttää ryhmä olemassa olevaa kieltä eräänlaisena toiminnan muotona.” (Instead of developing language as a method of thought, the group uses an existing language as a mode of action.) – Learning from Experience, 1962. Kehittämispuhe, konsulttipuhe, laadunhallintapuhe toimintana – ei siis metatason kielellistä yhteisajattelua vaan ikään kuin…

  • Mind-body -probleema, beta-elementti, Immanuel Kant ynnä muuta mukavaa

    Filosofian vuosituhantinen mind-body -probleema näyttää tulevan vastaan uudella ja inspiroivalla tavalla, kun vähänkin seuraa nykyistä keskustelua psykoanalyysin ja neurotieteiden välisestä suhteesta. Mark Solmsin pääkonnana eksplikoima neuropsykoanalyysi aiheuttanee kammon väristyksiä monelle vanhan liiton analyytikolle. Solmsin The Hidden Spring -teoksessaan jäsentämät käsitykset aivorungon keskeisestä roolista tietoisuuden kokoavana voimana ja tuottajana – aivokuoren rooli tiedostamattoman tyyssijana yhdistettynä valikoituun…

  • Sähköinen psyyke?

    Aivan muita asioita tonkiessani törmäsin Wikipediassa monistiseen äärimaterialismiin: Mieli eli psyyke on aivojen sähköistä, välittäjäaineellista ja hormonaalista toimintaa, joilla on siis biologinen ja lääketieteellinen perusta. Mieli eli psyyke on yhtä kuin aivotoiminta. (Wikipedia: Skeema) Voisiko materialistisella selityksellä olla riittävä arvo osavastauksena, siinä missä psykososiaalisella ymmärrykselläkin? Georg Henrik von Wright kirjoitti tunnetuimman teoksensa Explanation and Understanding…

  • Vänrikki Koskelasta kimpoaa paha pois?

    Terapeuttikoulun lopputyötä valmistellessa tuli vastaan vänrikkikoskelalainen johtamiskäsitys, jota on paljon ylistelty. Filosofian Akatemiassa kolmannen elokuvaversion ilmestymisen aikoihin vuonna 2017 julkaistusta Reima Launosen blogissa kehuminen jatkuu entisillä linjoilla. Kritisoijin viitataan sanomalla, että Koskelaa on syytetty vastuunpakoilusta. Tätä ei Launonen allekirjoita, enkä kyllä minäkään sellaisenaan. (edit: lisää kriittisiä äänenpainoja löytyy melko kevyellä googletuksella, esim Johtajat ilman rajoja…

  • Arvoristiriidan käsite: kaksi käyttöä, kaksi merkitystä

    Arvoristiriidan tavallinen merkitys on kai tämä johon mm. Arja Koski viittaa mainiossa työyhteisötyönohjausta käsittelevässä opuksessa1: organisaation arvot ja toimintaperiaatteet ovat ristiriidassa työntekijän omien arvojen kanssa. Koski toteaa, että tällöin työn tekeminen on raskasta. Voisi lisätä, että monessa tapauksessa mahdotonta. Elikkä moni siis elää mahdottomassa tilanteessa: työpaikkaa pitäisi vaihtaa, mutta se ei käytännön syistä ole mahdollista,…