Categories
sekalaista

Ulkoasu muuttui (taas?)

En oikein tiedä, mikä on oikea tahti muutella www-sivujen ulkoasua. En tosin tiedä tai ymmärrä viestinnästä ja markkinoinnista muutenkaan tarpeeksi.

WordPressin vuotuisen uutuusteeman laitan tänne leivänansaitsemispuolelle kuitenkin – visuuaalista profiilia tuntuu nyt ihan ookoolta madaltaa siitä mitä WP:n Twenty-nineteen tarjosi.

Musiikilliset toimet kuvataan edelleen visuaalisemmin: musa.vesasalmi.net.

Categories
sekalaista

Harvinaista teatteriherkkua tarjolla – paikkoja rajoitetusti!

TV-SKETSIEN HELMET NYT LIVENÄ!

Reilu viikko sitten ensi-iltansa saanut Sketsi-Suomi on käynnistänyt esityskautensa loppuunmyydyillä esityksillä. Yleisöpalaute on ollut ylistävää ja tunnelma katossa!

Sketsi-Suomi vyöryttää näyttämölle parhaat palat parhaista sarjoista: Ilkamat, Parempi myöhään, Velipuolikuu, Mutapainin ystävät, Hymyhuulet, TABU, Lapinlahden Linnut, Studio Julmahuvi, Pulkkinen, Ketonen & Myllyrinne.

”Erityisen hupaisaa oli se, että huumoria ei irronnut hauskasta peruukista tai asusta vaan nimenomaan tekstistä ja itse kohtauksesta ja varsinkin siitä, miten se esitettiin.” Teatterikärpäsen puraisuja blogi 21.3.19

Osta tai varaa lippusi NYT ennen kuin ne loppuu!

Esitykset: To 28.3. / La 30.3. / Ke 3.4. / La 6.4. (lm) / Ke 10.4. / La 13.4. / Ke 17.4. / To 25.4. / La 27.4. / Ti 30.4. / La 4.5. / Ke 8.5. / Pe 10.5. (lm) / Su 12.5. * / Ke 15.5. / To 16.5. / La 18.5.
*) merkitty esitys klo 15, muulloin klo 19

Categories
sekalaista

Työnohjauksen päivä 29.1.2019 – Helsingin tapahtumat Redissä

Saavu & hengaile samalla Redissä jokin joustava, venyvä ajanjakso, ilman rigidiä päämäärää!.K uvaa klikkaamalla saat lisätietoja Helsingin ja muunkin Suomen tapahtumista. 

Categories
sekalaista

Maatushkat tarkkailevat minua!

Mitä tapahtuu ensi vuonna.

Vaikka mitä, toivottavasti ei mitään liian drastista. Olen aloitellut pitkään suunnittelemani venäjän kielen opintojen freesauksen, aikanaan koulussa luettua keskipitkää ei viitsisi jättää sikseen. Se siis tapahtuu, toivottavasti, noin niinkuin henkilökohtaisella tasolla.

Venäjänkieli tuli mieleen yleisemmästä assosiaatiosta, vastauksena siis siihen että mitä tapahtuu. Yleiemmällä tasolla.

Melkein kaikesta, mikä liittyy Venäjään, on satoja vuosia hyvänä pysynyt suomalainen vastaus, että toivottavasti ei paljon mitään.

Mitä nyt lisää turisteja tänne ja paljon kauppaa. Ja minulle jotain viraabelihommia kun venäjä taittuu puolen vuoden päästä hämmästyttävällä tavalla mukavasti.

Saa nähdä.

Categories
sekalaista

”Sivistys 2017” vuodelta 1994

Vuosien 1994-2017 välillä on 23 vuotta. Kuluvasta vuodesta eteenpäin laskettuna sama aikajänne ulottuisi vuoteen 2040. Kun lukee vuonna 1994 julkaistun Sivistys 2017 -artikkelikokoelman1 kirjoituksia, tämä on hyvä pitää mielessä. Pieleen menneet ennustukset eivät kerro tuolloisten kirjoittajien puutteista, vaan ovat terveellinen osoitus siitä, kuinka vaikeaa tai mahdotonta on tehdä yli 20 vuoden päähän ulottuvia ennakointeja.

Sivistys 2017 koostuu kansallisen sivistysstrategian taustatyön kirjoitetuista asiantuntija-artikkeleista. Ylioppislaslehden aihetta käsittelevä juttu vuodelta 1999:

Ylioppilaslehden silloinen kirjoittaja Jaakko Lyytinen kehittelee vuonna 1999 julkaistun juttunsa mausteeksi viihteellistä fiktiota2.

Kantajansa sykettä ja ruumiinlämpöä mittaava rannehoitaja oli kehitetty jo viime vuosisadan lopulla, mutta kaksi vuotta sitten laite oli tehty pakolliseksi jokaiselle 40 vuotta täyttävällä kansalaiselle. Ja tänään, 6.12.2017, oli Väinön 40-vuotispäivä.

Assosiaatio nykyisiin älykelloihin syntyy helposti. Minä kuljen nyt, alkusyksystä 2017, rannehoitaja ranteessa. Enkä juuri osaa huolestua sen keräämän tiedon globaalista reitittämisestä. Tietohan ei nimittäin kulje suoraan ”kellosta” ”puhelimeen” vaan se kiertää pilven kautta sinne tallentuen. Pilvestä tulee ensisijainen minusta kerätyn tiedon sijaintipaikka, josta se sitten kopioituu puhelimeeni, tietokoneeseeni ja kellooni.

Tietokonehallit ja niiden peilikuvat, pilvet, voivat olla USA:ssa, Aasiassa, missä milloinkin. Niihin kerääntyy jonkinlainen tietokanta syketiheydestäni ja liikuntani määrästä. Tarkkuutta (esim. kalorinkulutuksen mittaus) on syytä epäillä.

Todenäköisyys, että juuri minun pilvessä olevat tietoni ketään kiinnostaisivat, on onneksi äärimmäisen pieni. Mutta kaltaistani valkoista eurooppalaista, kulutustottumuksiltaan nohevan keskiluokkaista äijää koskevat keskiarvot, mediaanit ynnä muut saattavat hyvin kiinnostaa, ja olla kauppatavaraa. Kaupallisesti merkitsevän väestönosan käyttäytymisen kuvaus on taloudellisena hyödykkeenä sitä arvokkaampi mitä paremmiksi informaation tai datan louhintamenelmät kehittyvät.

Millainen maailman tilanne Princebiisin vuonna 1999 verrattuna nykyiseen? Melko toiveikas, muistissa on muun muassa trendikkäänWired-lehden juttu suomen tekstaavasta ja digi-ohjatusti parveilevasta, kansainvälisesti kärjessä olevasta helsinkiläisestä nuorisosta. Nokian nousu oli alkukiidossa, sen hypermenestys jo nähtävissä, vain taivas näytti olevan rajana Otaniemessa, Oulussa ja Salossa.

Ylkkärin juttu on jälkiviisastelun valossa suureksi osaksi osunut harhaan – esim. ”Töölö weathervcontrolin” säätelemä diktatoristen vanhusten paratiisi, jonne (muurein suljettuun kaupunginosaan) mennään korttiavaimella.

Tässä onnistunutta yksityiskohtaa:

… englannin ja suomen sekaista newkieltä. 

Ja sitten mennään aivan gonzo-osastolle Risto Rytin patsaan luona Hesperian puistossa:

Penisilliinin värinen nuoruusseerumi kulki siroa letkua pitkin hänen nenäänsä. Väinö epäili, että nainen oli plastiikkakirurgisen Mehiläisvyötärö-sairaalan potilaita.

Ja jatkuu hauskoilla Orwell-mukaelmilla.

Hän ohitti Kiasman tai nykyisin sen nimi kai oli Juhani Palmu Center. (…) Perinteen mukaisesti kättelyn aloittaisi JORMA OLLILA, Nokian autonomisen tasavallan presidentti.

Nokian autonominen tasavalta. Kymmenesosa Atsteekkien valtakunnasta: atsteekkien valtakausi kesti melkein sata vuotta, Nokian matkapuhelinten melkein kymmenen.

On syytä huomata, että kyse oli vain matkapuhelimista. Pitkän perinteen monialayritys on aikanaan menestynyt kaapeleilla ja kumisaappaillakin. Tarina ei siis ole lopussa.

––––––––––––––––––––––––––––––––

1 Liekki Lehtisalo (toim.) 1994: Sivistys 2017. Sitra.

2 Lyytisen Artikkelin inspiraationa käytetty muun muassa: George Orwell: Vuonna 1984 (uusi suomennos). WSOY 1999.. Reino Häyry: Ihminen Ilaskivi ­ yksi meistä. Laskenta Oy 1993. Sosiaalipolitikka 2017. Sitra 1992. Sivistys 2017. WSOY 1994.