Työnohjaus

Työnohjaus työkyvyn ja työssä jaksamisen vahvistajana

Olen käynyt työnohjaajakoulutukseni Johtamistaidon Opistossa (nykyään MIF) vuosina 1999-2002. Koulutus painottui johdon ja esimiesten työnohjaukseen. Olen esimiesten lisäksi työnohjannut paljon sote-alan työyhteisöjä sekä kolmannen sektorin projektiryhmiä. Jos tarvitset työnohjaajaa, ota yhteyttä.

Muut tiedot koulutuksestani ja työkokemuksestani näet esittelysivulta. Olen Suomen työnohjaajat ry:n jäsen ja noudatan yhdistyksen kirjaamia työnohjauksen eettisiä periaatteita. Noudattamastani teoreettisesta viitekehyksestä on lyhyt luonnehdinta alempana tällä sivulla.

Vuodesta 2015 olen ollut mukana Suomen työnohjaajat ry:n tutkimusfoorumissa. Se tarjoaa työnohjauksen tutkimuksesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneille innostavan keskusteluareenan, ja tilaisuuden tutustua alan tutkimukseen sekä esitellä omia tutkimushankkeitaan.

Mitä työnohjaus on?

Sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä ainakin opetusalalla ja kirkon piirissä työnohjaus on vakiintunut työn tukirakenne, ja käsite on yleensä siellä tuttu. Yritysmaailmassa on alettu nähdä aiempaa enemmän yhteyttä työnohjauksen ja tuloksellisen työn välillä.

Hyvä työnohjauksen määritelmä löytyy jo Wikipediastakin. Muun muassa työnohjauksen historiaan on sieltä luettavissa lyhyt katsaus. Kirjallisuutta on aiheesta jo suomeksikin olemassa melkoinen määrä. Työnohjauksen yleinen tavoite on Suomen työnohjaajat ry:n sivuilla tiivistetty napakasti ja onnistuneesti:

Työnohjauksen tavoitteena on vapauttaa voimia, luovuutta ja ajattelua työhön ja sen rajojen tunnistamiseen.

Työnohjausta määritellään usein vertaamalla ja rajaamalla sitä konsultaatioon, koulutukseen tai terapiaan.

Omassa työnohjaajan työssäni raja konsultaation ja työnohjauksen välillä on joskus vaikea vetää. Lyhyen tähtäimen tavoitteet liittyvät käytännöllisiin ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Koulutuksellinen puoli korostuu kun käytännön kysymyksiin sovelletaan niitä valaisevia teoreettisia viitekehyksiä.

Terapeuttiset vaikutukset voivat olla merkittäviä, jos työryhmän tai työntekijän väsymiseen saadaan ulkopuolisen, kokeneen kuuntelijan ja asioiden jäsentäjän myötävaikutuksella apua.

Teoreettinen viitekehykseni lyhyesti

Ryhmien toiminnassa on yleisiä, toistuvia piirteitä, joita on alunperin havaittu ja tutkittu psykoanalyyttisen tutkimuksen ja käytännön piirissä. Näitä ns. ryhmäilmiöitä voi havaita kaikissa ihmisryhmissä, ja ne muodostavat yhden tärkeän perustan myös työryhmien toiminnan ymmärtämiselle.

Työorganisaatioissa on kuitenkin huomioitava  tasavahvana elementtinä, että ryhmän olemassaoloa määrittelee ensisijaisesti työ, eivät muut tarpeet, joita saattaa nousta riippuen ryhmän koostumuksesta, ikä- ja sukupuolirakenteesta, henkilökemioista ynnä muusta.

Työnohjauksen käytäntöä ohjaavassa teoreettisessa perustassani pyrin pitämään tämän kaksijakoisuuden tasapainoisena. Yhtäältä on otettava huomioon ihmismielen ja ihmisryhmien yleiset tavat reagoida erityyppisissä tilanteissa, ja toisaalta – työn kannalta ensisijaisesti – kulloiseenkin organisaatioon ja sen perustehtävään liittyvät tekijät.

Psykodynaaminen ja ns. analyyttinen suuntaus on kaukana siitä mitä freudilainen kantaversio on joskus ollut. Itse koen läheisimpänä Metanoia-instituutissa harjoitetun tavan yhdistää organisaatioteoreettista tietämystä Wilfred Bionin psykoanalyyttispohjaisiin tulkintoihin ryhmien toiminnasta.

Lisätietoa

Kirjallisuutta

  • Tiina Punkanen: Työnohjaus muutoksen moottorina. Tammi 2009. Esipuheesta: ”Tämä kirja pyrkii hahmottamaan työnohjauksen teoreettista viitekehystä, työnohjauksen muotoja, antamaan vinkkejä toiminnallisiin menetelmiin sekä näkemään ihmisen kehittyvänä yksilönä ja ryhmän jäsenenä.”
  • Marita Paunonen-Ilmonen: Työnohjaus. WSOY 2001. Työnohjauksen tiivis ja kattava perusoppikirja.
  • Leila Keski-Luopa: Työnohjaus vai superviisaus. Metanoia-instituutti. Perusteos työnohjauksen psykodynaamisista ja kasvatustieteellisistä ulottuvuuksista.
  • Metanoia-instituutti on julkaissut muitakin työnohjaukseen ja sen naapurialueisiin, erityisesti konsultaatioon liittyviä teoksia.