Työnohjaus

Olen työnohjannut sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä, työyhteisöjä ja esimiehiä vuodesta 2001, yksilötyönohjauksena ja ryhmissä. Lisäksi olen kouluttanut sote-henkilöstöä mm. mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asiakkaiden kohtaamista, työyhteisön hyvinvointia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon etiikkaa koskevissa aiheissa. Viime vuosina on ollut yhä enemmän sosiaalityön – mm. lastensuojelun ja tuetun työtoiminnan parissa työskenteleviä asiakkaita. Lisäksi olen avustanut sote-yhdistysten johtoa strategisessa suunnittelussa.

Työnohjaajakoulutus: Johtamistaidon Opistossa vuosina 1999-2002. Muut tiedot koulutuksesta ja työkokemuksesta esittelysivulta. Olen Suomen työnohjaajat ry:n jäsen ja noudatan yhdistyksen kirjaamia työnohjauksen eettisiä periaatteita. 

Jos tarvitset työnohjaajaa tai kouluttajaa, ota yhteyttä.

Mitä se on?

Työnohjaus on työyhteisössä vallitsevien vuorovaikutussuhteiden tutkimista ja parantamista siltä osin kuin ne vaikuttavat työntekoon. Työnohjaus määritellään usein kertomalla, mitä se ei ole. Työnohjaus voi muistuttaa terapiaa, koulutusta tai konsultaatiota, mutta ei ole mitään niistä.

Terapian tavoitteena on auttaa ihmistä henkilökohtaisessa elämäntilanteessaan niin, että vaikutukset näkyvät sekä työssä että yksityiselämässä. Työnohjauksella voi olla työn selkeämmän jäsentymisen ja helpottumisen kautta terapeuttista vaikutusta, mutta tämä ei ole työnohjauksen ensisijainen tavoite. Työnohjaus on ensisijaisesti suhteessa työyhteisön perustehtävään. Sen tavoitteet liittyvät organisaation tuottamien palveluiden tai tuotteiden käyttäjiin: esimerkiksi sairaalassa potilaisiin tai yrityksessä asiakkaisiin. Usein on toki niin, että työnilo ja kyky täyttää asiakkaan tarpeet kulkevat käsi kädessä.

Konsultaatiossa vahvistetaan jonkin määrätyn ongelman ratkaisemisedellytyksiä ulkopuolisin voimin. Konsultaatiossa käytettäviä keinoja voivat yksilö- ja ryhmäkeskustelujen lisäksi olla mm. organisaation sisäiset kyselytutkimukset ja niiden analysointi, tai hallinnolliset ja taloudelliset selvitykset ja yhteenvedot. Näitä projekteja  toteuttavat usein yritykset, joilla on resursseja tilanteen mukaan yhdistää toisiinsa esimerkiksi psykologista ja taloushallinnollista asiantuntemusta. Työnohjaus voidaan sekin järjestää jonkin rajatun ongelman ympärille;  tällaisessa tilanteessa se saattaa muistuttaa konsultaatiota. Joskus voi olla vaikeaa tai keinotekoistakin erottaa näitä toisistaan.

Koulutuksen lähimaastossa ollaan, kun käytännön ongelmia tarkastellaan teoriatiedon pohjalta. Esimerkiksi psykiatrisen sairaalaosaston työnohjauksessa voidaan tutkia potilailla ilmenevien psyykkisten selviytymiskeinojen heijastumista työyhteisön toimintatapoihin. Tämä tapahtuu teoreettisella välineistöllä, joita tarjoavat mm. kehityspsykologiset tai lääketieteelliset viitekehykset.

Mihin työnohjausta tarvitaan?

Työnohjausta haetaan usein tilanteessa, jossa oikeastaan tarvittaisiin kriisikonsultaatiota. Keskinäisten vuorovaikutussuhteiden selvittämisen tarpeeseen saatetaan herätä vasta kun henkilösuhteet, johtamisjärjestelmä tms. on niin huonolla tolalla, että vaikutukset alkavat heijastua organisaation ulkopuolelle, esimerkiksi asiakkaiden lisääntyneenä tyytymättömyytenä tai firman imagon tahrautumisena. Tällaisessa tilanteessa organisaatiossa usein toivotaan, että joku ihminen tai taho, mikä hyvänsä, tulisi ja ratkaisisi ongelmat ja palauttaisi organisaation sellaiseen tilaan, että se voisi toteuttaa perustehtäväänsä riittävän hyvin. Työnohjaajat tai konsultit eivät siihen pysty, vaikka joskus tulevat tällaisia lupauksia antaneeksi. Asioiden korjaaminen on aina viime kädessä työntekijöiden ja esimiesten itsensä vastuulla ja mahdollinen onnistuminen heidän ansiotaan.

Vaikka ulkopuolinen ei voi tehdä ratkaisuja puolesta, voidaan ongelmien ratkaisuedellytyksiä parantaa ulkopuolisten avulla. Parhaat lähtökohdat ulkopuolisen avun käyttämiselle on silloin, kun työnohjauksen tai konsultaation tilaaja ei odota ulkopuolisen ottavan ongelmien ratkaisemisen vastuuta pois omilta harteilta.

Prosessityönohjauksen tavoitteena on vahvistaa työyhteisön edellytyksiä kohdata ongelmatilanteita ja vahvistaa työyhteisön kykyä ratkaista vuorovaikutukseen, vallanjakoon jne. liittyviä ongelmia keskenään siten, että ne eivät muodosta pitkäaikaisia esteitä työnteolle.

Prosessityönohjaus

Prosessityönohjaus voi kestää muutamia vuosia 3-4 viikon välein, eikä yksittäisten työnohjausistuntojen sisältöjä yleensä määritellä etukäteen. Esimerkiksi sairaalaosaston työyhteisössä aiheina voivat olla sellaiset potilastapaukset, joiden hoitamisessa on työryhmän sisällä erimielisyyksiä.

Ristiriitojen käsittelyn kautta voidaan työnohjauksessa luoda työkulttuuria – mallia siitä, miten vastaavanlaisissa tilanteissa tulevaisuudessa toimitaan. Toisen usein esiintyvän aihepiirin muodostavat erilaiset johtamiseen ja työjärjestelyihin liittyvät kysymykset. Tyyppiesimerkkejä tästä, kolmivuorotyötä tekevässä osastoyhteisössä, ovat työvuorojen ja vapaapäivien rytmittämiseen liittyvät ongelmat: onko esim. työvuorolistojen laadinnassa otettu kaikkien toiveet tasapuolisesti huomioon jne.

Prosessityönohjauksesta on se välitön hyöty, että työnohjausistunto antaa tilaisuuden pohtia syvemmin ajankohtaisia käytännön ongelmia, ja samalla voidaan yrittää yhdessä  löytää ratkaisuja työtilanteisiin. Lisäksi on mahdollisuus tuulettaa niitä tunteita, joita työtilanteet varsinkin vaativassa ihmissuhdetyössä aiheuttavat. Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda tai vahvistaa sellaista työkulttuuria, jossa vaikeiden asioiden käsittelyyn on riittävästi uskallusta ja rutiinia myös työnohjausistuntojen ulkopuolella.

Lisätietoa

Kirjallisuutta

  • Tiina Punkanen: Työnohjaus muutoksen moottorina. Tammi 2009. Esipuheesta: ”Tämä kirja pyrkii hahmottamaan työnohjauksen teoreettista viitekehystä, työnohjauksen muotoja, antamaan vinkkejä toiminnallisiin menetelmiin sekä näkemään ihmisen kehittyvänä yksilönä ja ryhmän jäsenenä.”
  • Marita Paunonen-Ilmonen: Työnohjaus. WSOY 2001. Työnohjauksen tiivis ja kattava perusoppikirja.
  • Leila Keski-Luopa: Työnohjaus vai superviisaus. Metanoia-instituutti. Perusteos työnohjauksen psykodynaamisista ja kasvatustieteellisistä ulottuvuuksista.
  • Metanoia-instituutti on julkaissut muitakin työnohjaukseen ja sen naapurialueisiin, erityisesti konsultaatioon liittyviä teoksia.